8.3.2018 Kannanotto: Keskustan eduskuntaryhmän naiskansanedustajat:
Tasa-arvo työpaikoilla alkaa palkoista
Keskustan naiskansanedustajat tukevat elinkeinoministeri Mika Lintilän ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon avausta palkka-avoimuuden lisäämisestä. Työpaikoille tarvitaan juuri tällaisia konkreettisia keinoja naisten aseman parantamiseksi. Perusteettomat palkkaerot säilyvät silloin, kun kukaan ei tiedä toistensa palkkoja työpaikalla.
Naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo on yksi työelämän keskeisimmistä tasa-arvotavoitteista. Naisten ansiot ovat tällä hetkellä noin 84 prosenttia miesten ansioista eli sukupuolten välinen palkkaero on runsaat 16 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että tasa-arvolain mukaan samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa pitää maksaa sama palkka. Palkkojen nykyistä suurempi avoimuus on yksi keino parantaa tilannetta.
Suomalaiseen työelämään tarvitaan myös lisää valinnanmahdollisuuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Työelämä näyttäytyy useimmille vain kahtena vaihtoehtona, työssä on oltava täysillä tai ei ollenkaan. Vanhemmat taas toivovat parempia mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen.
Vielä tällä hallituskaudella on kolmikantaisesti haettava ratkaisuja , joilla vanhempien oikeutta tehdä osa-aikatyötä voidaan parantaa. Lähes kolmasosa työssäkäyvistä pienten lasten vanhemmista kokee usein tai jatkuvasti olevansa työnsä takia liian vähän lastensa kanssa. Haastamme myös suomalaiset työpaikat mukaan luomaan lapsiystävällisempää työelämää kehittämällä entistä parempia ja joustavampia käytäntöjä työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Mirja Vehkaperä puh. 050-512 1949 sekä kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila, Hannakaisa Heikkinen, Marisanna Jarva, Anne Kalmari, Katri Kulmuni, Hanna Kosonen, Eeva-Maria Maijala, Aila Paloniemi, Ulla Parviainen
2.3.2018 Suomi mielenterveyden mallimaaksi:
Mieli 2.0 – Uusi kansallinen mielenterveys- ja päihdeohjelma vuoteen 2025
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto uuden kansallisen mielenterveys- ja päihdeohjelman käynnistämiseksi 2.3.2018.
Taustaa
Edellisen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009, kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Tällä hetkellä kansallisia mielenterveyslinjauksia ei ole.
Mieli 2.0 ei ole hanke, vaan rakenteisiin pureutuva poikkihallinnollinen ohjelma, joka kohdistuu mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön vaikuttaviin taustatekijöihin, ehkäisee syrjäytymistä sekä muuttaa palvelujen painopistettä varhaisempaan ja ihmislähtöisempään suuntaan. Mieli 2.0 tukee osaltaan eduskunnan lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä koskevan juhlapäätöksen toimeenpanoa.
Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat suomalaisten mielenterveydestä. Työelämän muutokset asettavat vaatimuksia työikäisten mielenterveydelle. Mielenterveyden häiriöiden suhteellinen osuus suomalaisten tautitaakasta onkin kasvussa. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvamassa. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia vuodessa, mutta polkuja työelämään ei ole tarjolla osatyökykyisille. Alkoholilain muutokset tulevat erittäin todennäköisesti lisäämään kustannuksia. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla. Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus terveydenhuoltomenoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus oli 6,0 % ja vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Suhteellinen panostus mielenterveyden ongelmien häiriöiden hoitoon on vähentynyt samalla kuin niiden merkitys on kasvanut. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonta ei jakaudu alueellisesti, väestöryhmittäin tai diagnoosiryhmittäin oikeudenmukaisesti. Palvelujen saatavuudessa, oikea-aikaisuudessa ja integraatiossa on suuria ongelmia. Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus ovat resursseja joita ei hyödynnetä. Varhaisen avun puuttuessa ihmisten ongelmat monimutkaistuvat ja pitkittyvät sekä kustannukset kasvavat.
Siirtyminen kohti ehkäisevää toimintaa laahaa, ja kunnissa toimet mielenterveyden edistämiseksi ovat harvassa. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus on vailla strategista ohjausta. Maakunta- ja sote-uudistus luo mahdollisuuksia, mutta myös uhkia.
Esitys ohjelman sisällöksi
-
Mielenterveyden edistäminen läpi elämänkaaren
- Mielenterveysosaaminen kansalaistaidoksi
- Stigman ja syrjinnän vastainen työ
- Lasten ja nuorten kehitystä tukevat ympäristöt
- Mielenterveyden edistäminen työelämässä
- Ikä-ihmisten mielenterveyden edistäminen
- Päätösten mielenterveysvaikutusten säännönmukainen arviointi
-
Elämäntyytyväisyyden ja onnellisuuden mittaaminen osaksi väestön terveyden seurantaa
-
Ongelmien ehkäisy
- Ylisukupolvisuuden ehkäisy vanhemmuuden tuella
- Syrjäytymisen ehkäisy
- Itsemurhien ehkäisyohjelma
- Yksinäisyyden ehkäisy
-
Ehkäisevän työn uusien rahoitusmallien käyttöön otto
-
Ihmiset keskiöön
- Kokemusasiantuntemuksen integrointi palveluihin
- Monitoimijaiset palvelut, sisältäen järjestöjen palvelut
- Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen
- Yhdenvertainen oikeus etuuksiin ja valinnanvapauteen
-
Asiakastyytyväisyys keskeiseksi laatuosoittimeksi
-
Korjaavista palveluista varhaiseen tukeen
- Kynnyksettömien palvelujen kehittäminen
- Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut perustasolla (sote-keskuksissa)
- Välitön pääsy psykoterapiaan
- Lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen saatavuuden varmistaminen
- Sairaalahoidon vaihtoehtojen kehittäminen
- Palvelujen integraatiota ja palveluohjausta
- Monitahoisten ongelmien kohtaaminen yhdellä luukulla
- Vaikuttavien, myös digitaalisten, työmenetelmien käyttöönotto
Lisätietoja:
Juha Rehula
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja (kesk.)
(09) 432 3017
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
+358 400 508 234
sari.aalto-matturi@
23.2.2018 EDUSKUNTATIEDOTUS
Paloniemi Etyjissä: Naisia suojeltava myös konfliktien jälkeen
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) muistuttaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ei lopu eikä myöskään unohdu, kun sota tai konflikti on ohi.
”Väkivallantekijät on saatettava vastuuseen teoistaan ja oikeuden eteen. Se on vähin, mitä uhrien auttamiseksi voidaan tehdä”, Paloniemi totesi parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Wienissä perjantaina, kun käsiteltävänä oli tasa-arvoasioiden erityislähettilään Hedy Fryn raportti.
Fry aikoo seuraavassa raportissaan keskittyä siihen, miten naisten oikeudet toteutuvat konfliktien jälkeisissä tilanteissa. Paloniemi piti ajatusta erinomaisena.
Fry toivoi raportissaan myös lisää naisia sekä rauhanvälitys- että rauhaturvatehtäviin. Aiemmissa rauhanturvatehtävissä on havaittu, että väkivaltaa kokeneiden naisten on helpompi puhua kokemuksistaan toiselle naiselle kuin miehelle.
Naisten osuuden lisäämistä rauhanvälityksessä esitettiin myös Etyjin parlamentaarinen yleiskokouksen Minskin istunnon julkilausumassa viime kesänä.
”Monet meistä miettivät, mitä meidän julkilausumamme käytännössä saavat aikaan? Tehdään tästä naisia ja rauhanvälitystä koskevasta julkilausumasta ennakkotapaus ja vahditaan sen toimeenpanoa kaikissa Etyjin osanottajamaissa”, Paloniemi ehdotti ja kaipasi myös miehiä osallistumaan aihetta käsittelevään keskusteluun.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto on koolla Wienissä Itävallassa 22.–23.2.2018. Suomea edustavat Paloniemen lisäksi Kimmo Kivelä (varapj., sin.), Etyjin yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), Markku Rossi (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.) ja Ilkka Kantola (sd.).
Lisätiedot:
Kansanedustaja Aila Paloniemi 050 511 3067
27.2.2018 Tiedote
Kansanedustaja Aila Paloniemi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan jäseneksi
Eduskunta on asettanut ensimmäisen Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) valtuuskunnan. Jyväskyläläinen keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi on nimetty valtuuskunnan jäseneksi.
Eduskunta juhlisti Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä tukevalla juhlapäätöksellä 5.12.2017. Juhlapäätöksen myötä eduskunta antoi suostumuksensa säätiön pääomittamiselle 50 miljoonalla eurolla ja osallistuu säätiön toiminnan kehittämiseen asettamalla säätiölle valtuuskunnan.
Valtuuskunnan lakisääteisenä tehtävänä on antaa vuosittain säätiön toiminnasta kertomus eduskunnan puhemiesneuvostolle. Säätiön sääntöjen mukaisesti valtuuskunta seuraa, tukee ja edistää säätiön toimintaa. Lisäksi valtuuskunta mm. valitsee säätiön hallituksen jäsenet ja varajäsenet ja voi erottaa nämä kesken toimikauden. Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa tai säätiö purkaa vain valtuuskunnan määräenemmistön sitä puoltaessa.
Lisätiedot: kansanedustaja Aila Paloniemi p. 050 511 3067, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
22.2.2018 EDUSKUNTATIEDOTUS
Paloniemi puolusti Etyjissä laatujournalimia valeuutisia vastaan
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) korostaa luotettavan median tärkeyttä yhtenä demokratian peruspilareista.
”Yhteiskunnan vakauden kannalta on tärkeätä, että on vaihtoehtoja ja että kansalaisten luottamus mediakenttään säilyy. Tästä syystä on tärkeätä, että yhteiskunta tukee moniäänistä laatujournalismia”, Paloniemi totesi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Itävallan Wienissä torstai-iltana, kun keskustelunaiheena oli demokratian säilyttäminen valeuutisten aikakaudella.
Internet on tehnyt mahdolliseksi väärän tiedon levittämisen ja vihanlietsonnan. Kaikki uudet mediat eivät halua sitoutua journalistisiin periaatteisiin, kuten esimerkiksi tietojen oikeellisuuden tarkistamiseen tai siihen, että kiistanalaisesta aiheesta kysytään kummankin osapuolen näkemys.
”Valeuutisia ja poliittista propagandaa voidaan torjua laatujournalismilla. Sitä tarjoavat toki myös kaupalliset yhtiöt, mutta mediatalojen omistajilla voi olla poliittisia pyrkimyksiä tai muita kytköksiä, jotka estävät riippumattoman journalismin. Siksi julkisen palvelun yleisradioyhtiöt ovat tärkeitä demokraattisten yhteiskuntien taistelussa valeuutisia vastaan”, Paloniemi sanoo.
Lisätiedot:
Kansanedustaja Aila Paloniemi 050 511 3067