Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii itsemurhien ehkäisyyn kansallista koordinaatiota

Vuonna 2015 itsemurhia tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän, 731, mutta laskusuunnasta huolimatta Suomen itsemurhaluvut ovat yli EU:n keskitason ja korkeammat kuin muissa pohjoismaissa. Liikennekuolemiin verrattuna itsemurhien määrä on noin kolminkertainen.

Itsemurhien ehkäisyn toimenpidekokonaisuudessa ensisijaisen tärkeää on resurssien kohdistaminen laaja-alaiseen yhteistyöhön. Itsemurhan taustalla on usein työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, toivottomuutta ja toteutumattomia elämäntavoitteita. Ongelmanratkaisukeinoja vahvistamalla, syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisemällä sekä vastuullisella alkoholipolitiikalla ehkäistään myös itsemurhia.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta suosittelee seuraavia toimenpiteitä:

Itsemurhien ehkäisyn koordinaation luomiseksi tarvitaan kansallinen itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus

• tiedon keräämiseen ja levittämiseen
• alueellisen toiminnan koordinointiin
• toiminnan tulosten seurantaan.

Koordinoinnissa tulee edistää ja seurata

• itsemurhien ehkäisyn toteutumista laaja-alaisena yhteistyönä, myös terveyssektorin ulkopuolella
• mielenterveysosaamisen jatkuvaa vahvistamista, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisensä ajattelevan itsemurhaa
• varhaisen tuen tarjoamista auttavien puhelimien ja verkkopalveluiden kautta
• avainasemassa olevien ammattiryhmien osaamista
• ehkäisytoimenpiteiden toteutumista erityisesti niiden väestöryhmien keskuudessa, joiden itsemurhien määrä ei ole vähentynyt (nuoret, alemmat sosioekonomiset ryhmät ja haavoittuvassa asemassa olevat).

Lisäksi on varmistettava varhaisen tuen saatavuus sekä tulevan Käypä hoito -suosituksen jalkautuminen käytäntöön.

Itsemurhayritysten määrä on vähintään kymmenkertainen toteutuneisiin itsemurhiin verrattuna. Aikaisemmat itsemurhayritykset lisäävät merkittävästi riskiä myöhempään toteutuneeseen itsemurhaan, joten Käypä hoito -suosituksen valmistelu on erittäin tervetullut päätös.

Itsemurhien ehkäisyn tavoitteena tulisi olla itsemurhien määrän lasku alle 500:aan vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Toimenpidekokonaisuuden resurssien kohdennuksessa ja käytännön toteutuksessa voidaan ottaa mallia ja suosituksia muista Pohjoismaista ja EU-maista, joissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula (kesk.)

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Neuvottelukunnan jäsenjärjestöt ovat Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, FinFami ja Psykosociala Förbundet.

Lisätietoja: Kansanedustaja Juha Rehula, 09 432 3017, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Keskustan jyväskyläläinen kansanedustaja ja Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi vaatii lastensuojelun työntekijöiden asiakasmäärän kirjaamista kiireellisesti lakiin. Suomessa yhtä työntekijää kohti saattaa olla jopa 80 asiakasta, joista valtaosalla voi olla paitsi neurologisia ongelmia, myös traumoja ja kiintymyssuhteen häiriöitä.

Paloniemi on saanut hätähuutoisia yhteydenottoja kokeneilta lastensuojelun työntekijöiltä. He kuvaavat työolojaan kaoottisiksi.

- Lasten lisäksi yhden työntekijän pitää vastata lasten laajasta lähipiiristä. Pitää tukea vanhemmuutta ja sopia tapaamisista virkamiesten ja asiantuntijoiden kanssa. Moni joutuu lisäksi tekemään asiakastyön yksin, mikä heikentää nuorempien alalle tulleiden mahdollisuutta oppia kokeneemmilta kollegoilta.

Paloniemelle on kerrottu, että moni pienessä työyhteisössä työtä tekevä on uupunut ja suunnittelee hakevansa töitä muualta. Hän toivookin, että mallia otettaisiin naapurista.

- Ruotsissa on kirjattu lakiin, että yhdellä työntekijällä saa olla enintään 35 asiakasta. Meillä on jääty saivartelemaan sitä, että asiakasmäärää on vaikea määrittää yksiselitteisesti, koska työtehtävät ovat erilaisia eri yksiköissä. Tässä ei ole mitään järkeä, Paloniemi huomauttaa. Tänään maanantaina vietetään lapsen oikeuksien päivää.

Lisätiedot: Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) 050 5113067

Kansanedustajat järkyttyneitä – Irak harkitsee lapsiavioliittojen sallimista

Keskustan Aila Paloniemi, Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ja Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén vaativat vastikään tyttöjen päivänä 11.10., että Suomen ja kansainvälisen yhteisön on tehtävä pontevammin töitä lapsiavioliittojen estämiseksi. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajistona vaikuttava kansanedustajakolmikko onkin järkyttynyt tuoreesta uutisesta, jonka mukaan Irakin parlamentti harkitsee poistavansa naimisiinmenon alaikärajan muslimitytöiltä.

Kansanedustajat huomauttavat, että lapsiavioliitot ovat usein pakkoavioliittoja, jotka koskevat maailmalla erityisesti tyttöjä. Joka kolmas tyttö kehitysmaissa joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana.

-  Kansainvälisen yhteisön on ihmisoikeuksien nimissä tehtävä enemmän lapsiavioliittojen torjumiseksi. Nuorilta tytöiltä riistetään mahdollisuus päättää omasta elämästään. Usein naimisiinmenon myötä tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin ja tulevat myös äideiksi ollessaan vasta itsekin lapsia. Alaikäisten tyttöjen riski kuolla raskauden tai synnytyksen aikana on jopa kaksinkertainen aikuiseen naiseen verrattuna, huomauttaa Paloniemi.

- Kehitysmaissa erityisesti naisten koulutuksella on nähty olevan merkittävää hyötyä yhteisön hyvinvoinnille. Lapsiavioliittojen salliminen olisi kestävän kehityksen tavoitteiden vastaista, sillä tyttöjen jääminen vaille koulutusta heikentää heidän edellytyksiään hankkia toimeentuloa itselleen ja perheelleen, toteaa Sirén

Irakin voimassa oleva lainsäädäntö kieltää alle 18-vuotiaiden avioliitot, mutta uuden lakialoitteen menestyessä nykyinen ikäraja poistuisi. Lakiehdotusta onkin kritisoitu monilta tahoilta.

-  Lapsiavioliittojen ehkäisemiseksi on tehty jo pitkään töitä. Lakialoitteen eteneminen Irakissa olisi surullinen askel taakse päin lasten oikeuksien osalta. Suomen tulee johdonmukaisesti omassa kehityspolitiikassaan ja kansainvälisillä foorumeilla pitää esillä tyttöjen oikeuksia ja lapsiavioliittojen torjumista, muistuttaa Sarkkinen.

Lisätietoja: kansanedustajat Aila Paloniemi p.  0505113067 Hanna Sarkkinen p. 0505122606 Saara-Sofia Siren p. 0505132051

Keski-Suomen kansanedustajat kiirehtivät valtion rahoituksen järjestymistä uuden poliisiaseman rakentamiseksi Äänekoskelle. Kaupunki on ollut ilman täyden palvelun poliisiasemaa vuodesta 2013, jolloin silloiset tilat todettiin sisäilmaongelmien vuoksi käyttökelvottomiksi.

Keskisuomalaiset kansanedustajat painottavat, että Äänekosken poliisiasemalla on erityinen merkitys poliisin sujuvalle toiminnalle koko pohjoisessa Keski-Suomessa. Äänekosken ja Saarijärvi-Viitasaaren seuduilla asuu lähes 53 000 ihmistä ja laaja alue kattaa neljänneksen Sisä-Suomen poliisilaitoksen koko toiminta-alueesta. Kunnollisten tilojen puuttuessa pidentyneet välimatkat hankaloittavat poliisin toimintaa ja henkilöstön hajasijoittaminen vaikeuttaa mm. ryhmissä tehtävää rikostutkintaa ja esimiestyötä. Kasvavaa tarvetta täyden palvelun poliisiasemalle tuo Äänekoskelle vastikään valmistunut biotuotetehdas, joka näkyy välittömästi lisääntyneinä liikennemäärinä sekä pidemmällä tähtäimellä yleisen vireyden lisääntymisenä.

Keski-Suomen kansanedustajat toteavat, ettei rakentamishankkeen aloitusta voi enää pitkittää. Rahoituspäätös Äänekosken uudesta poliisiasemasta tulisikin saada aikaan pian. Poliisin tehokas toiminta ja alueen tarpeet edellyttävät asianmukaisia pysyviä tiloja Äänekoskelle.

Lisätietoja: Susanna Huovinen kansanedustaja Keski-Suomen kansanedustajien puheenjohtaja p. 09 432 3125 susanna.huovinen[at]eduskunta.fi