Alla muutama esimerkki Sipilän hallituksen työstä turhan byrokratian purkamiseksi ja hallinnollisten menettelyjen sujuvoittamiseksi:

Kolmesataakolme asiaa, joiden byrokratiaa on kevennetty:

http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=598b9c3f-06e3-439e-b51f-d9fb47a851f3

Suomelta merkittävä lisärahoitus kehitysmaiden seksuaali- ja lisääntymisterveystyöhön

Suomen valtio suuntaa 20 miljoonaa euroa lisää tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen kehitysmaissa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen ilmoitti lisärahoituksesta Brysselissä järjestetyssä She Decides -konferenssissa.

"Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat Suomen kehitysyhteistyön prioriteetti. Poliittisen ilmaston muutos ja erityisesti Yhdysvaltojen suunnittelemat leikkaukset uhkaavat keskeyttää merkittävän osan hankkeista, joiden avulla pyritään pelastamaan miljoonien tyttöjen terveys ja jopa henki. Reagoimme ahdinkoon panostamalla Suomena entistäkin enemmän naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseen”, ulkomaankauppa ja -kehitysministeri Kai Mykkänen totesi.

Suomen kehitysyhteistyövaroista maksettavaan lisärahoitukseen liittyy lisäksi yksityisen sektorin rahoitusta. Iso-Britanniassa toimiva Children´s Investment Fund Foundation (CIFF) ilmoitti antavansa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen 10 miljoonan dollarin avustuksen. CIFF on maailman suurin lasten hyvinvointiin keskittyvä hyväntekeväisyyssäätiö.

"On kunnia toimia Suomen rinnalla tämänkaltaisessa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä.  Suomi on viime vuosina paneutunut kehitysyhteistyönsä tuloksellisuuden ja tehokkuuden varmistamiseen. Sen vuoksi Suomi on meille hyvin luonteva yhteistyökumppani. Meillä molemmilla on halu olla luomassa ratkaisuja, ei pelkästään antamassa rahoitusta, ja yhteistyömme ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa on ollut sujuvaa ja antoisaa. Kyseessä on merkittävä panostus pieneltä maalta lyhyen ajan sisällä", sanoi CIFF-säätiön perustaja Sir Chris Hohn.

Yhdessä CIFF-säätiön ja Suomen valtion lisäpanos nousee noin 30 miljoonaan euroon. Maailmassa yli 220 miljoonaa naista elää vailla toivomaansa ehkäisyä. Naisten ja tyttöjen oikeus päättää omasta kehostaan, naimisiin menosta ja lasten hankinnasta ovat keskeinen edellytys sille, että he voivat täysipainoisesti osallistua yhteiskuntiensa kehittämiseen.

"Kyse on turvallisista synnytyksistä, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta, oikeudesta ehkäisyyn ja myös turvalliseen raskauden keskeytykseen – siis perustavista ihmisoikeuksista. Samalla tytön jokainen lisävuosi koulun penkillä lisää hänen tulevaa palkkaansa 10–20 prosentilla ja voidaan laskea, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sijoitettu euro tuottaa 120 euron hyödyn kansantaloudelle. Tuki naisten ja tyttöjen oikeuksille on tärkeä investointi kehitykseen", ministeri Mykkänen sanoi.

Suomen 20 miljoonan lisärahoitus seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin sisältää muiden muassa kahdenvälisiä kehitysohjelmia Somaliassa, Afganistanissa ja Keniassa sekä Syyriassa humanitaarisen avun piirissä tehtävää työtä. Vajaa puolet kokonaissummasta, 9 miljoonaa euroa, kanavoidaan kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Kaikkiaan Suomen käynnissä olevien seksuaali- ja lisääntymisterveysohjelmien kokonaisrahoitus on 34 miljoonaa. Lisäksi YK:n väestörahasto UNFPA saa Suomelta yleistukea, joka vuonna 2016 oli 19 miljoonaa euroa. Myös monet ohjelma- ja hanketukea saavat kansalaisjärjestöt tekevät työtä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi.

Brysselissä järjestetty seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien tukeen keskittynyt konferenssi liittyy Alankomaiden käynnistämään #SheDecides -aloitteeseen. Alankomaiden, Suomen ja muun muassa Luxemburgin, Kanadan ja Viron tukema aloite pyrkii paikkaamaan viime aikojen linjausten johdosta syntymässä olevaa rahoitusvajetta. Konferenssin järjestivät Alankomaat, Belgia, Tanska ja Ruotsi ja se kokosi yhteen hallitusten, YK-järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja tutkijoiden edustajia osoittamaan tukensa seksuaali- ja lisääntymisterveysagendalle.

Lisätietoja: ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja Pasi Rajala, puh. 0400 464 393 ja osastopäällikkö Satu Santala, puh. 0295 351 815.

Paloniemi jatkaa romaniväestön koulutustiimin ohjausryhmän johdossa
 
Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) on kutsuttu johtamaan romaniväestön koulutustiimin ohjausryhmää vuosille 2017-2020. Opetushallituksen alaisen Romaniväestön koulutustiimin ohjausryhmän tehtävänä on romanien koulutuksen kehittäminen sekä romanikielen ja -kulttuurin edistäminen. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea monin tavoin romaniväestön koulutustiimin työtä. Ohjausryhmä koostuu eri ministeriöiden sekä aluehallintoviranomaisten, kuntien ja romanijärjestöjen edustajista. Ohjausryhmä kuulee tarvittaessa myös muita asiantuntijoita.
 
Kansanedustaja Aila Paloniemi on toiminut ohjausryhmän puheenjohtajana myös kahdella edellisellä kaudella. Ohjausryhmän varapuheenjohtajiksi kutsuttiin opetusneuvos Leena Nissilä ja Taito Lehmusta.
 
Lisätiedot: kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk)
p. 050-511 3067 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämistä

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on huolestunut mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden suuresta määrästä Suomessa ja peräänkuuluttaa aktiivisia toimia näihin puuttumiseen.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2015 mielenterveyden ongelmat olivat lähes joka toisen (49 %) työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. Tämä luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 1995, jolloin se oli 34 %. Erityisen huolestuttavaa sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta on nuorten osuuden kasvu näissä tilastoissa. Mielenterveyden häiriöiden takia päädytään eläkkeelle nuorempana kuin somaattisten sairauksien takia, joten ne johtavat erityisen suureen menetettyjen työvuosien määrään. Vuonna 2015 mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä oli 45,2 vuotta, yli kuusi vuotta keskivertoa alhaisempi.

Työllisyyden kasvattamisen mahdollistavissa rakenteellisissa uudistuksissa on avainasemassa työnantajat ja työmarkkinajärjestöt. Suomen työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työkyvyttömyyseläketilanteen parantamista.

– Työllisyystavoitetta on olennaista lähestyä myös sosiaalipolitiikan, eikä vain työvoimapolitiikan kautta. Ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi työpaikoilla on edistettävä mielenterveyttä sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Samaan aikaan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin mielenterveyssyistä työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen mahdollistamiseksi. Suomessa on tähän monia toimivia malleja, nyt ne on vain saatava laajasti käyttöön, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelusosaston Hyvän mielen työpaikka –toimenpidekokonaisuudessa panostetaan riskien hallinnan ja kuormituksen vähentämisen lisäksi entistä enemmän työntekijöiden mielenterveydestä lähtöisin olevien voimavarojen vahvistamiseen työpaikalla. Keskeisessä asemassa on myös varhainen tuki ja työn muokkaaminen työkykyä vastaavaksi tilanteissa, joissa mielenterveyden häiriö vaikuttaa työntekijän työkykyyn. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, työtehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta.

Työelämän ulkopuolella olevien työllistämisessä toimiva malli on yksilöllinen tuettu työllistäminen. Siinä tavoitteena on yksilöllisesti räätälöidyn ja tarvelähtöisen tuen avulla saada henkilö työllistymään avoimille työmarkkinoille. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) – kärkihankkeessa rakennetaan maakunnalliset työllistymisen ja työkyvyn tuen toimintamallit osatyökykyisille. Avainasemassa ovat esimerkiksi palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla toimivat, koulutuksen saaneet työkykykoordinaattorit.  Heillä on osaamista mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

Mielenterveysperusteiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset ovat myös pois työllisyystilastoista. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta katsoo, että panostamalla mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla ja tarjoamalla yksilöllisesti räätälöityä tukea työllistymiseen saadaan mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus laskuun ja työllisyys lähemmäksi 72 % tavoitetta.

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:

• kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
• kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
• kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
• kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.)
• kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
• kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
• kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
• kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
• kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
• kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
• kansanedustaja Li Andersson (vas.)
• kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
• kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
• kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
• kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
• kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Neuvottelukunnan jäsenjärjestöt ovat Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, FinFami ja Psykosociala Förbundet.