17.10.2017 Tiedote
Keskustan Paloniemi: Asunnottomuus voi kohdata ketä tahansa
-Asunnottomuus on ongelma, joka nivoutuu köyhyyteen, eriarvoistumiseen, syrjäytymiseen ja työttömyyteen. Syyt ihmisen asunnottomuuteen voivat kuitenkin olla paljon monimutkaisemmat. Esimerkiksi avioero, sairastuminen, velkaantuminen tai maksuhäiriöt voivat laukaista asunnottomuuden kierteen.
Keskustan mielestä tehokkain lääke asunnottomuuteen on kohtuuhintaisten, hintasäänneltyjen vuokra-asuntojen rakentaminen erityisesti kasvukeskuksiin, toteaa Keskustan köyhyystyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi. – Keskusta haluaa edistää myös osuuskuntamuotoista asumista erityisesti perheiden tarpeisiin. Osuuskunnissa voisi olla tarjolla sekä hallintaoikeus- että vuokra-asuntoja. Näin erilaisilla tulotasoilla pääsisi osuuskuntaan mukaan.
Vuonna 2016 Suomessa oli yli 6 600 asunnotonta yksinelävää ja yli 300 asunnotonta perhettä. Asunnottomia on erityisen paljon nuorten ja maahanmuuttajien ryhmissä. Keskustan tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2021 mennessä ja poistaa asunnottomuus kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Viime vuosina suunta on ollut myönteinen ja asunnottomien määrä on saatu laskuun tuetun asumisen mallilla. Se auttaa kaikkein haavoittuvimmassa tilanteessa olevia pitkäaikaisasunnottomia.
Suomi on viime vuosina ollut ainut maa Euroopassa, jossa asunnottomuutta on voitu vähentää. Silti yksikin asunnoton on liikaa.
-On tärkeää muistaa, että myös Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa asunnottomuus voi kohdata ketä tahansa. Pysyvän asunnon saaminen on edellytys sille, että ihminen voi ratkaista muita ongelmiaan ja päästä takaisin yhteiskunnan palvelujen, opiskelun ja työn piiriin. Pysyvä asunto on inhimillinen, sosiaalinen perusoikeus, Paloniemi muistuttaa.
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2002 Asunnottomien yön merkeissä eri puolilla Suomea. Keskusta on lokakuun alussa nimennyt köyhyystyöryhmän, jonka tavoitteena on etsiä keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Lisätiedot:
Keskustan köyhyystyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi p. 050-511 3067
11.10.2017 Tiedote Kansanedustajat tyttöjen päivänä:
Lapsiavioliitot on kiellettävä Suomessa
Keskustan Aila Paloniemi, Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ja Kokoomuksen Saara-Sofia Siren vaativat yhdessä Suomelta ja kansainväliseltä yhteisöltä pontevampia toimia lapsiavioliittojen lopettamiseksi. Lapsiavioliitot koskevat erityisesti tyttöjä. Joka kolmas tyttö kehitysmaissa joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana ja myös Suomessa on naimisissa olevia alaikäisiä.
– Lapsiavioliitot ovat räikeä ihmisoikeusloukkaus ja kestävän kehityksen este. Lapsiavioliittojen torjunnan on oltava korkealla kansainvälisellä agendalla ja myös Suomen politiikassa. Tyttöjen on saatava olla tyttöjä, ei vaimoja, Siren toteaa.
Lapsiavioliitot merkitsevät tytöille usein koulunkäynnin keskeytymistä ja raskaaksi tuloa aivan liian nuorena. Usein lapsiavioliitot ovat pakkoavioliittoja, eivätkä tytöt saa itse päättää omasta naimisiin menostaan ja elämästään.
Kansanedustajat haluavat nostaa keskusteluun myös lapsiavioliitot Suomessa. Suomessa on ulkomailla vastentahtoisesti naitettuja tyttöjä ja Suomen lainsäädäntö mahdollistaa alle 18-vuotiaiden avioliiton. Kansanedustajat vaativat lainsäädäntömuutoksia alle 18-vuotiaiden avioliittojen kieltämiseksi Suomessa sekä ulkomailla solmittujen lapsiavioliittojen mitätöimiseksi.
– Me emme voi sivuuttaa sitä, että myös Suomessa on lapsiavioliittoja. Meidän vastuumme on varmistaa, että yksikään Suomessa oleva tyttö ei joudu naimisiin liian aikaisin ja vastoin tahtoaan, Sarkkinen sanoo.
– Ministeriön on pikaisesti aloitettava lainsäädäntömuutokset alaikäisten avioliittojen lopettamiseksi Suomessa. Lainsäädäntömuutosten lisäksi tarvitsemme viranomaisten yhteisen toimintasuunnitelman lapsiavioliittojen kitkemiseksi, Paloniemi sanoo.
Lisätietoja:
Aila Paloniemi 0505113067
Hanna Sarkkinen 0505122606
Saara-Sofia Siren 0505132051
4.10.2017 EDUSKUNTATIEDOTUS
Paloniemi kehui Suomen kyberosaamista Etyjissä
Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) kehui Suomen osaamista kyberturvallisuudessa ja hybridiuhkien torjunnassa puhuessaan tiistai-iltana Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnossa Andorrassa.
”Kyberturvallisuus alkaa kotoa. On tärkeää lisätä ihmisten tietoisuutta kyberuhkista. Suomessa tätä työtä on vuodesta 2014 lähtien tehnyt Kyberturvallisuuskeskus, jonka tehtäviin kuuluvat tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu ja uhkista tiedottaminen. Se myös valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta”, Paloniemi kertoi.
Lisäksi Helsinkiin avattiin juuri Andorran Etyj-kokousviikon maanantaina eurooppalainen hybridiuhkien osaamiskeskus. Tutkimuksen, koulutuksen, konsultoinnin, strategisen tason vuoropuhelun ja käytännön harjoitusten avulla keskus pyrkii parantamaan yhteiskuntien valmiuksia hybridiuhkien torjumiseksi.
”Keskuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridiuhkista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista. Pyrkimyksenä on myös auttaa resilienssin eli yhteiskuntien sietokyvyn lisäämisessä”, Paloniemi mainitsi.
Paloniemi kiitti, että hallitustenvälinen Etyj on ottanut kyberturvallisuuden huomioon työssään ja sopinut luottamusta lisäävistä toimista.
”Se lisää läpinäkyvyyttä ja osallistujavaltioiden yhteistyötä”, hän totesi.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
Yleiskokous on koolla Andorrassa 3.–5.10.2018. Palonniemen lisäksi Andorran Etyj-kokoukseen osallistuvat Kimmo Kivelä (valtuuskunnan varapj. si.), Ilkka Kanerva (kok.), Krista Kiuru (sd.) ja Mika Raatikainen (ps.).
Lisätiedot:
Kansanedustaja Aila Paloniemi 050 511 3067
5.10.2017 EDUSKUNTATIEDOTUS
Paloniemi Etyjissä: Koulutus luo vakautta ja hyvinvointia
”Koulutuksen tasa-arvo ja saavutettavuus ovat tärkeitä askelia tiellä yhteiskunnalliseen vakauteen ja hyvinvointiin”, totesi Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi (kesk.) Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnossa Andorrassa torstaina.
Koulujärjestelmiä on yhtä monenlaisia kuin Etyjissä on osallistujavaltioita, ja kaikilla on omat vahvuutensa.
”Suomessa maksutonta koulutusta pidetään hyvinvointiyhteiskunnan yhtenä kulmakivenä. Tasa-arvon lisäksi järjestelmämme vahvuus ovat korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat. Valitettavasti maailmassa on yhä maita, joissa naisten ja tyttöjen koulunkäynti ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin meillä.”
Paloniemi muistutti, että koululla on mahdollisuus muokata tulevien sukupolvien asenteita. Koulu voi opettaa kunnioittamaan ja suvaitsemaan erilaisuutta mutta myös kriittistä ajattelua.
”Erityisen tärkeää nykyaikana on medialukutaito. Median murroksessa on yhä tärkeämpää, että ihmiset osaisivat esimerkiksi erottaa propagandan sananvapautta kuitenkin samaan aikaan kunnioittaen”, hän mainitsi.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
Yleiskokous on koolla Andorrassa 3.–5.10.2018. Palonniemen lisäksi Andorran Etyj-kokoukseen osallistuvat Kimmo Kivelä (valtuuskunnan varapj. si.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Mika Raatikainen (ps.).
Lisätiedot:
Kansanedustaja Aila Paloniemi 050 511 3067
3.10.2017 EDUSKUNTATIEDOTUS
Paloniemi Etyjissä: Syrjimätön yhteiskunta on kaikkien etu
Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi (kesk.) pitää tärkeänä, että vammaisten ihmisten poliittiset oikeudet nähdään laajemmin kuin pelkästään mahdollisuutena käydä äänestämässä.
”Osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tarkoittaa myös vaaleissa ehdolle asettumista, poliittiseen puolueeseen liittymistä ja mahdollisuutta hankkia tietoa”, Paloniemi korosti avatessaan vammaisten oikeuksia käsittelevän seminaarin, joka järjestettiin Andorrassa meneillään olevan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon yhteydessä.
”On arvioitu, että keskimäärin 15 prosentilla väestöstä on vamman tai sairauden takia pitkäaikaisia vaikeuksia selviytyä jokapäiväisestä elämästä eli he ovat määritelmän mukaan eri tavoin vammaisia. Näin ison joukon jättäminen yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle on menetys koko yhteiskunnalle”, Paloniemi totesi.
Oheistapahtuman järjesti Suomen valtuuskunta yhdessä Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston Odihrin kanssa. Vammaisten oikeudet olivat yksi kärkiteemoista, kun Suomi viime vuonna toimi hallitustenvälisen Etyjin inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanokomitean puheenjohtajana.
”Paitsi lainsäätäjinä, me kansanedustajat voimme toimia vammaisten oikeuksien puolesta puhumalla niistä ja kasvattamalla ihmisten tietoisuutta. Esimerkiksi Suomen eduskunnassa on vuodesta 1999 asti toiminut Vammaisasiain yhteistyöryhmä, joka tekee vammaisten asemaa näkyväksi monin tavoin”, Paloniemi kertoi.
”Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä on myös tuettava vahvemmin. Monissa maissa, myös Suomessa, asenteet ovat yksi pahimpia esteitä vammaisten työllistymiselle”, hän totesi.
Lisätiedot:
Kansanedustaja Aila Paloniemi 050 511 3067