5.5.2017 Tiedote

Sosiaaliturvassa puutteita valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa

Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) pettyi kirjallisen kysymyksensä vastaukseen vanhempansa kuoleman kautta menettäneiden lasten yhdenvertaisesta oikeudesta saada tukea elatukseensa.

Kysymyksessään Paloniemi nosti esille tilanteen, jossa vanhempansa menettänyt lapsi voi kuolleen vanhempansa asuinmaan perusteella jäädä kokonaan ilman lapseneläkettä tai muuta tukea elatukseensa. Tämä tilanne syntyy silloin, kun lapsen kuollut vanhempi ei ole asunut eikä työskennellyt Suomessa vähintään kolmea vuotta täytettyään 16 vuotta. Jos kuollut vanhempi ei ole koskaan asunut Suomessa, lapselle ei tule lainkaan oikeutta lapseneläkkeeseen. Näissä tilanteissa eläkettä lapselle ohjataan hakemaan kuolleen vanhemman asuinmaasta. Sen lainsäädäntö saattaa kuitenkin evätä eläkkeen.

Kirjallisessa kysymyksessään Paloniemi ehdotti tilanteen korjaamista muuttamalla elatustukilakia siten, että vanhempansa kuoleman kautta menettäneellä olisi oikeus elatustukeen, jos hänen ei ole mahdollista saada lapseneläkettä.  Vaihtoehtoisesti korjaus voitaisiin tehdä kansaneläkelakiin muuttamalla sitä niin, että lapsella olisi huoltajansa kuoleman jälkeen aina subjektiivinen oikeus Kelan maksamaan lapseneläkkeeseen riippumatta kuolleen vanhemman asuinmaasta.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toteaa vastauksessaan, että ministeriö ei voi ottaa kantaa yksittäisen asian käsittelyyn, mutta voi yleisellä tasolla tarkastella niitä seikkoja, jotka liittyvät sosiaaliturvaan valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Olennaista merkitystä on esimerkiksi sillä, onko kyse EU:n jäsenvaltioiden välisestä vai EU:n ulkopuolista maata koskevasta tilanteesta.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin kansalaisille perustamissopimuksessa taattu perusoikeus. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta sisältää periaatteen, jonka mukaan työvoiman on voitava liikkua vapaasti jäsenvaltiosta toiseen ja sen mukaisesti EU:ssa tulee olla käytössä järjestelmä, jonka perusteella eri maiden vakuutukseen kuulumisen kaudet huomioidaan tarvittaessa muissakin maissa ja etuudet maksetaan maasta toiseen. Tämä säännös on EU:n sosiaaliturva-asetusten oikeudellinen perusta.

Henkilöllä, johon EU:n sosiaaliturva-asetuksia sovelletaan, on oltava samat jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset etuudet ja velvollisuudet kuin kyseisen valtion kansalaisilla. Sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen tulkinnan osalta ministeri Mattila huomauttaa, että asetuksen perusteella syntyvät oikeudet ovat yhtäläisiä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille.

Sosiaaliturvajärjestelmät ja yksittäisten etuuksien saamisedellytykset kuitenkin eroavat eri maissa toisistaan. Asetuksen soveltamisen näkökulmasta olennaista ei ole se, saako henkilö lopulta hakemansa etuuden vaan se, että henkilön voidaan katsoa kuuluvan tietyn maan sosiaaliturvan piiriin. Esimerkiksi ulkomailla asuvan ja työskentelevän henkilön ei voida katsoa tulevan epätasa-arvoisesti kohdelluksi jos hänen ei katsota koordinaatioasetuksen perusteella kuuluvan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Vastaavalla tavalla Suomessa asuvan ja työskentelevän henkilön etuushakemus voidaan hylätä toisessa EU:n jäsenvaltiossa. EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä sovelletaan perhe-eläkkeisiin, jos edunjättäjä on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa.

Edunsaajien asuinmaalla ei ole merkitystä. Eläkkeen maksamisen näkökulmasta merkitystä on näin ollen mm. sillä, mihin maahan etuudenjättäjän eläkemaksut ja verot, joilla etuudensaajalle maksettava eläke kustannetaan, on maksettu. Kysymyksessä esitetyn kaltaisessa tilanteessa ei siis ole kyse pelkästään kansallisen lain tulkinnasta.

Ministeri toteaa vastauksessaan, että elatustuen maksaminen perustuu lähtökohtaisesti siihen, että lapsella on elossa oleva elatusvelvollinen, joka laiminlyö oman elatusapuvelvollisuutensa. Elatusvelvollisen kuolemasta aiheutuvaa toimeentulon tarpeesta huolehditaan yksinomaan perhe-eläkejärjestelmän kautta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä myös asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumista kansainvälisissä tilanteissa selvittävä hallituksen kärkihanke. Työryhmän toimikausi päättyy keväällä 2018 ja sen tarkoituksena on tuottaa tarvittavat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön, jotta etuuksien maksaminen maahan- ja maastamuuttotilanteissa kohdentuisi tarkoituksenmukaisesti.

Lisätiedot: kansanedustaja Aila Paloniemi p. 050- 511 3067