Tiedote: Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) kysyi viittomakielisten kielellisistä oikeuksista sotessa:

”Viittomakieleen ja tulkkauspalveluihin liittyvät asiat selvitettävä omana kokonaisuutena”

Jyväskyläläisen kansanedustaja Aila Paloniemen (kesk.) kirjallisessa kysymyksessä perättiin viittomakielisten tarpeiden ja oikeuksien toteutumista maakunta- ja sote-uudistuksessa. Lakiesityksissä tarkastellaan viittomakieltä käyttäviä ainoastaan aistivamman näkökulmasta. Tämä on Paloniemen mielestä riittämätöntä. Perustuslaissa puhutaan kahdesta eri ryhmästä, viittomakieltä käyttävistä ja aisti- ja puhevamman vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevista. Osa viittomakieltä käyttävistä kuuluu molempiin ryhmiin ja tämä tulisi huomioida kaikessa lainsäädännössä, jotta viittomakielilaki (359/2015) tosiasiallisesti toteutuu.

Vastauksessaan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä ei ole ollut tarkoitus muuttaa voimassa olevia säännöksiä kielellisistä oikeuksista eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän kielellisiin oikeuksiin liittyviä velvoitteita. Siksi muun muassa viittomakieleen ja tulkkauspalveluihin liittyvät asiat on syytä selvittää erikseen omana kokonaisuutenaan. Eduskunnassa niin ikään käsittelyssä oleva vammaispalvelulakia koskeva hallituksen esitys vahvistaisi viittomakieltä käyttävien ja tarvitsevien henkilöiden oikeutta oman kielen käyttämiseen. Lakiehdotuksessa vammaisella henkilöllä on oikeus käyttää hänelle soveltuvaa kieltä ja kommunikointikeinoa ja häntä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa ja sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa.

Maakunnan liikelaitoksen olisi varmistettava vuorovaikutuksen toteutuminen niin, että asiakasprosessin osapuolet ymmärtävät toistensa esiin tuomat asiat ja pystyvät kommunikoimaan keskenään. Vammaiselle henkilölle ja hänen perheelleen ja läheisilleen voidaan järjestää valmennusta ja tukea asiakassuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tulkkauspalvelulain kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja tulkkauspalvelulain toimeenpanosta Kela, joka myös päättää tulkkauspalvelun järjestämisestä. STM ja Kela ovat neuvotelleet tulkkauspalvelun muutostarpeista, jossa aiheena on erityisesti ollut se, että palvelun järjestämistapana voisi olla muu kuin Kelan itse järjestämä palvelu tai julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain mukaisesti kilpailutettava hankinta. Lakimuutosehdotus on tulossa Kelalta STM:öön kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Keväällä 2019 käynnistyy Kelan, Hätäkeskuslaitoksen, sisäministeriön sekä STM:n yhteistyönä kokeilu, jossa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen kautta. Kokeilussa selvitetään, miten Kelan nykyinen etätulkkaus ja tekniikka soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan sekä miten palvelua voitaisiin kehittää edelleen. Kokeilu on vuoden mittainen.

Kirjallinen kysymys: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_502+2018.aspx

Perhe- ja peruspalveluministerin vastaus: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_502+2018.pdf

Lisätiedot: Aila Paloniemi, kansanedustaja (kesk.) p. 050 – 511 3067

Popup Galleria

team1
team2
team3
team4
team5
team6
team7
team8
Back to Top